Valokuva-arkisto  

Laiva-hotellimatka Tallinnaan 30.10-1.11.2017

Otoksia matkakohteista:

Ensimmäinen vierailukohde tiistaina oli Viron Automuseo Halingassa, jossa on pysyväisnäyttelyssä 50 historiallista ajoneuvoa
useilta valmistajilta kaikkialta maailmasta.Vanhimmat autot ovat peräisin vuodelta 1931. Autoja löytyy Mossesta Cadillaciin.
 

              

 Presidentti Lennart Meren Tsaika

 Ralliauto

   


Poliisiauto

 

  
Armeijan sairaankuljetusauto

   
Iltapäivällä kävimme Sebe-bussiyhtiössä. Siellä näimme luxus-luokan linja-auton, jossa jokaisella matkustajalla on edessään TV-ruutu.      
  Keskiviikkona pääsimme tutustumaan
Viron Sotamuseoon
, joka on nimetty Puolustusvoimien komentajan kenraali Laidonerin mukaan. Museo on perustettu vuonna 1919 Wiimsin kartanoon.
    Sotamuseo kerää, tutkii, säilyttää ja esittelee virolaista sotahistoriaa.    
                                
Istumme kuuntelemassa Sotamuseon syntyä. Kierros jatkuu oppaan johdolla.         Katselukohteena pienoismalli Narvan taistelu 1700-luvulla    
       
            

Sotakalustoa, kuvassa tykki

Kenraali Laidonerin työhuone

   

 

Otoksia kesäretkeltä 7.7.2016

  Matkanvetäjän terveiset: koska sää ei ollut kovin
  suosiollinen, niin kuvia tuli otettua niukanlaisesti.
  Ohessa kuitenkin joitakin otoksia muistoksi
  matkasta.

  Matkasimme Suomen Hopealinjan laivalla
  M/S Silver Moon välin Hämeenlinna-Lepaa.

 

 

 

 

Poikkesimme myös Lepaan viinitilalla ja
mukaan sieltä ostettiin moninaisia tuliaisia.
 

 

Tutustuimme Hämeen linnaan.
Linnan tarkka rakentamisajankohta on epäselvä, mutta
se rakennettiin kuitenkin 1200-luvun lopulla.
Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1308.
 
   

 

    Koska veden saanti piti turvata, niin kaivon
    rakentaminen oli ensimmäisiä tehtäviä - todettiin,
    että kaivo oli aika syvä.
      Kappeli, jossa linnan muisto-ja hartaustilaisuudet
      pidettiin  oli entisaikaan kylmä ja hämärä tila, koska 
      siellä ei ollut juurikaan lämmitystä ja valoa saatiin
      lähinnä soihduista tai kynttilöistä.
 
    Matkalaiset kuuntelemassa oppaan kerrontaa linnan
    kappelissa.

 

 

Linnan jykevää tiili- ja kiviseinää
    

 
 

 

    

    Seuraava tutustumiskohde oli 
   Hattulan Pyhän Ristin kirkko

 

 

Kuninkaan sali, linnan suuri juhlasali, jota käytetään
mm. vihki- ja konserttitilana.

 
 

 

 

 

 

 

 

  

   Tunnelmallinen juhlatila eri tilaisuuksiin.

 

                                                                                             

 

 

 

 

 

 

   
 

 
   
   
 Hattulan Pyhän Ristin tiilikirkko on Hämeen vanhin kirkko.
 Se on rakennettu 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa.
 Kirkko on ollut suosittu pyhiinvaelluskohde keskiajalla.
 Se edustaa täysgotiikkaa ja on rakenteeltaan kolmi-
 laivainen hallikirkko.

 

 

       Nuori oppaamme Annele oli hyvin perehtynyt
       opastamaan ja hän varmaankin tietää kirkosta ja
       sen vaiheista miltei kaiken.

 

 

 

 

  Kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alku-
  peräisimmät seinämaalaukset vuosilta 1514-1516.
  Maalaukset on tehty Secco-menetelmällä  (maalattu
  kuivalle laastipinnalle). Ne kuvaavat Raamatun     
  tapahtumia ja pyhimyskertomuksia alkaen Luomisesta
  ja päättyen Viimeiseen tuomioon.

 


 

Laiva ja hotellimatka Tallinnaan 9.11-11.11.2015

 

Tiistaina 10.11 teimme vierailukäynnin Viron vapaustaistelun museoon.
                                                         ( Eesti vabadusv
Õitluse muuseum)
Osoite: Rae vald, K
Ülma park,
75303 LAGEDI  Eesti


Museossa voi tutustua 1900-luvun sotahistoriaan, Viron vuoksi vapaussodassa käydyistä
maa-ja meritaisteluista aina kylmänsodan aikaan. Museon näyttelyissä on armeijan tekniikkaa,
aseita, uniformuja, kunniamerkkejä ja paljon muuta jännittävää.

Museoalueelle johtaa veden yli rakennettu silta.

Silta on riippusiltamainen, kettingein kiinnitetty.

Sillan jälkeen museon isäntä Johannes Törs oli meitä vastassa.
 
Saapuvaa yleisöä - outo valoimiö? Jotain hauskaa on Johannes kertonut, kun väkeä niin naurattaa.   Vanhaa autokalustoa.
     
Museoalueen päärakennuksen julkisivun sisäänmeno Johannes on mahtava kertoja. Taustalla kuva hänestä nuorena.  Museossa oleva valtava koristekaiverrettu jalopuinen pöytä on
 upeaa tekoa ja varmasti painava.                                                
Museo on uskomaton yhden miehen aikaansaannokseksi.
JohannesTÕrs on suurimmalta osalta yksin kerännyt ja järjestänyt museon valtavan kokoelman sekä hankkinut sille rahoituksen.

Isännän huumorilla höystettyä kerrontaa oli ilo kuunnella.
Johanneksella on myös mahtava lauluääni, ja hän esittikin meille sekä oopperakappaleita että isänmaallisia lauluja ja
laulatti myös meitä.


Vaikuttava kokemus - kannatti käydä!

 
Muistoksi vierailusta Jorma ja Kauno antoivat isännälle
Pirkanmaan Auto-Alan Veteraanit ry:n viirin
   

Keskiviikkona 11.11 kävimme tutustumassa Busland OÜ.n korjaushalleilla Harjumaalla.

Busland perustettiin v. 2008 Yhtiöllä on jo yli viidentoista vuoden kokemus linja-autojen ja muiden suurikokoisten liikennevälineiden
korjauksiin ja maalauksiin. Asiakkaita ovatmm. suuremmat virolaiset bussiyhtiöt sekä suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset bussifirmat.


Myyntipäällikkö Marek Mestis toivotti meidät tervetulleiksi ja
johdatti tutustumiskierrokselle korjaushalleihin.

Varsinkin linja-autoja tuntevat automiehet kuuntelivat ja katselivat
kiinnostuneena. Naisväki ehkä ihmetteli autojen suurta kokoa.
 
  Olisikohan tämä ruotslainen auto?
  Ammattimiehet varmaan tietävät.
 
Kuvassa pajalla valtavan korkea Helsingin Sight Seeing-bussi.

 

 Auton merkkiä en tiedä, mutta mielestäni muoto on erikoinen.

 

Erityisen kiitoksen ansaitsee palvelualtis ja huumorintajuinen
autonkuljettajamme Mikko Hellsten, jonka loistava Tallinnan tuntemus antoi tietoa ja elämyksiä meille matkalaisille.

 

 

Otoksia kesäretkeltä 1.7.2015

     

 
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Kallenaution kestikievari Juupajoen Hyytiälässä
Kievarimuseon rakennukset ovat osaltaan yli 300 vuotta vanhoja talonpoikaisrakennuksia, jotka sijaitsevat alkupräisillä paikoillaan.

Kahvitauko Kestikievarimuseon tunnelmallisessa tuvassa.

   
 
 

Saapuessamme seuraavaan vierailukohteeseen Jäminkipohjassa sijaitsevaan  Pekkalan kartanoon kartanon nykyinen isäntä Marcus Hackman oli meitä vastaanottamassa.
Kartanolla on rikas historia ja monelle ennestään tuntemattoman kartanon vaiheita isännän kertomana kuunneltiin mielenkiinnolla.

 

Taustalla näkyvä 1800-luvun alkupuolella näkyvä rakennus on entinen hevostalli. Tallia lyhennettiin kahdeksan metriä ja 1900-luvun puolivälissä sen päätyyn rakennettiin suuri näköalaikkuna. Nykyisin konsertti- ja kokoustilana toimivaan talliin mahtuu 160 kuulijaa. Korjausten johdosta rakennuksessa on hyvä äänieristys ja akustiikka musiikkiesityksiin.
 
        
Tarjanne-laiva saapumassa Muroleen kanavalle Matkanvetäjän levähdystauko Muroleen kanavalla laivan saapumista odotellessa.
   
 
Heikki Björkbom toivotti meidät tervetulleiksi tutustumaan
Länsi-Teiskossa sijaitsevaan Jugendhuvila Pölkkylään.
Huvila on vuonna 1976 siirretty nykyiselle paikalleen Pispalasta Haulitornin juurelta ja sopii maastoon niin loistavasti, että voisi luulla sen siihen alunperin rakennetun. Huvilan ovat alunperin suunnitelleet arkkitehdit Birger Federley sekä Lars Sonck.
   
  
Huvilan ypäristö on kavullisuudeltaan rehevää ja monimuotoista.
Kuvassa rantaan johtava polku.

 

Näkymä Näsijärvelle kuvattuna huvilan sisältä.

 

      Otoksia kesäretkeltä 9.7.2014
 

        Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Leineperin Ruukin idyllinen ja historiallinen miljöö Ulvilassa.
       Vuonna 1771 perustettu ruukkialue on on teollisuushistoriallinen kokonaisuus ja yksi parhaiten säilyneistä
       ruukkialueista koko Suomessa.

                          
         Leinperin oppaat Jaakko Ala-Myöntäjä ja Timo Korkeaoja olivat meitä vastassa saapuessamme Ruukin alueelle.
 

                  
         Olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemen synnyinkoti on entisöity                                         Opas Jaakko ja meidän Matti.
         1930-luvun asuun ja se toimii mitali-ja urheilumuseona.

               
       Näyttely kertoo painonnostajan saavutuksista ja museon mittava palkintokokoelma sisältää mm. Meksikon olympialaisten kultamitalin.
      

                
                 Kahvilla Savipakarissa ruukin vanhassa leivintuvassa.                         Matti antoi opas-Timolle muistoksi vierailustamme Autoveteraanien
                                                                                                                         viirin puheella höystettynä.

               
       Entisaikaisessa toiminnassa olevassa Sepän pajassa tunnelma aivan                Autonkuljettajamme Ilkka Sundell ikuistettuna hienosti entisöidyn
       huokuu mennyttä aikaa.                                                                                 pajarakennuksen edustalla.

             
           Leila ja Tuula matkalla Reposaareen Vesibussi M/S Charlottalla.                                   Ruokailupaikkamme kalaravintola Reposaari                                    

                       
               Ahlaisten vuonna 1796 valmistuneessa puukirkossa                               Ahlaisten vanhalla kirkkomaalla on 64 vainajan sankarihautausmaa.             
               oppaanamme  toimi Linda-Riina Paavilainen.      

 

 

 

Kuvia kesäretkeltä 13.7.2013

Vanhan Savotan tapahtumapäivä Pälkäneen Rautajärvellä
lauantaina 13.7.2013
 Rautajärven Vanhan Savotan pihapiirin maisemaa...
 tunnelma kuin entisaikaan.
 
Vanhoja työkoneita ja työnäytöksiä. Taustalla näkyvä savu
tulee puunpoltosta, jolla ennen lisättiin puun kestävyyttä.
Tässä tapahtuu puun kuorimista vanhaan mallin.
Vanhalla soittimella soiteltiin vanhaa musiikkia pihalla. Sisällä Reijo 'Tipi' Toivonen ja Olavi Blåstedt soittivat haitarilla
entisajan mukavaa musiikkia.
Hartsuherra Jouko Vilkmannin yhtye Enso Kusetti soitti
tanssiin houkuttelevaa tanssimusiikkia laulusolistina tunnelmoi
Oiva Paloneva. 
Tässä ei ole menossa letkajenkka, vaan Liisa ja Pekka sekä
Elli ja Heikki ovat poistumassa lavalta tanssin jälkeen yhtyeelle
suosiota osoittaen.
       
Pauli Wiklund Veteraani-kuorma-autoseuran (Vetkun)sihteeri
omistaa itse Bedford-merkkisen kuorma-auton (vm. 1967),
jonka hän kunnosti veteraaniautoksi, koska ei ole kysymys
museoautosta. Auton lavalle on rakennettu TVH:n työmaa-
koppia muistuttava asumus.
Kopin sisustus on ihan viihtyisä. Sieltä löytyy sängyt kahdelle
hengelle. Nostalgiset silkkitäkit täydentävät sisätilan tunnelmaa.


 

Kuvassa Luopioisten kirkon kaksiosainen alttaritaulu, joka
kuvaa Jeesuksen ottamista ristiltä ja pyhää ehtoollista.
Opas Johanna Järvinen kertoi taulujen historiasta, että ne
on ostettu V.E.A. Bosinilta vuonna 1846.
 
Luopioisten puinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1813. Sen
on rakentanut ruoveteläinen kirkonrakentaja Matti Åkergren.
Kirkon pihapiiri on rauhallisen tunnelmallinen.
Aivan kirkon vieressä sijaitsee Luopioisten kotiseutumuseo,
joka on entinen viljamakasiini. Luopioisten manttaalikunta lahjoitti makasiinin Kukkia-Seuralle vuonna 1954, jonka
jälkeen museon toimintaa päästiin kehittämään.
Museon kokoelmat ovat kasvaneet alun kuudestakymmenestä
reiluun 2500 esineeseen.
Kuvassa kiinnostuksen kohteena on vanha mankeli.
Mikkelinmäen päärakennus ns.Hirvelän pirtti siirrettiin alueelle
vuonna 1957. Uhrikiven ja -lähteen lisäksi mäellä sijaitsee:
kuusi aittaa, riihi, lato, savusauna, karjamaja ja tuulimylly.
 
Syrjysen strutsitilan isäntä Ari Syrjynen kertoi tilan toiminnasta
ja toimi oppaanamme tilakierroksella.
 
Strutsit ovat innokkaita nokkijoita. Näytti siltä, että ne eivät väsy nokkimiseen ja isännältä saattaa kulua käsineet viikossa. Kuusipeurat makuulla. Lisäksi tilalta löytyy Highlandeja eli
Skotlannin ylämaannautoja, villisikoja, kanoja ja kukkoja sekä
kesäkaudella lampaita, hanhia ja pupuja ja tietenkin kissoja.
Niitty-Seppälän vanha-isäntä  Urho Kittilä oli meitä vastassa
ja toivotti matkalaiset tervetulleiksi.
Isäntä harrastaa visakoivujen kasvatusta.Taitavana visakoivu-
töiden tekijänä tunnettu Heikki Mustasilta oli kiinnostunut
asiasta ja he keskustelivat vilkkaasti visakoivun käyttötavoista
ja ominaispiirteistä. Kuvassa lisäksi Elli Lammi ja auton-
kuljettajamme Martti Korkea-aho
 

 

Matkalaiset riensivät kesätorille katselemaan ja ostoksille.

 Mauno Tala, joka toimi retkemme puuhamiehenä Vanhan
Savotan tapahtumapäivien osalta jäi Urho Kittilän kanssa
keskustelemaan.

 

 

 

Otoksia retkeltä Seitsemisen kansallispuistoon 21.5.2013

        

 
Perillä Seitsemisessä - matkalla opastuskeskukseen.   Opas Leena Hiltunen otti meidät ystävällisesti vastaan.
  Oli ilo kuunnella hänen selostustaan värikkäällä
  Itä-Suomen murteella.
 
   
Koveron perinnetilan pihapiiriä.
  Helena Ahosen kehruunäytös Koverossa.
 
 

Koveron tilan sali henkii entisajan tunnelmaa.
 
  Tilalla toimineen leipomon vanhaa tarpeistoa.
 
Suoalueen yli on rakennettu hieno kulkusilta, jota pitkin on helppo liikkua myös apuvälineillä.
 
 
 Reippaasti kävelleet pojat ehtivät ensimmäisinä Soljasten
 suoalueen  kävelysillan päähän.
 
 
 
Kävelyreitin varrelle on sijoitettu kuvia ja tietoa alueen linnuista. Tekstejä lukemalla voi kasvattaa tietämystään.
 
         Seitsemisen luonnonpuiston upeaa suomaisemaa.
 
Kuvassa Jukka, Leila, Martti ja Sirke tauolla ennen Soljasten maisemiin lähtöä.
 
 Soljasten laavulla Kauno toimi tehokkaasti vastaavana
 makkaranpaistajana.
 
            Makkarat ja juomat maistuivat.  

       Sää oli aurinkoinen ja lämpötila ihanteellinen. Kiitokset vielä Martille retken suunnittelusta ja sen onnistuneesta
       järjestelystä sekä valistavasta tietovisasta. Kiitos myös muille matkan toimijoille ja hyvää kesää kaikille! 

  
 

 Otoksia Tallinnan matkalta 6. -7.11.2012

                 

        Kokoonnuttiin info-kannelle katselmukseen.

               

 

 

Autoveteraanien kesäretki Saarenmaalle 12.7 - 15.7.2012

Matkakertomuksen kirjoittaja: Marjut Mustajärvi

Saarenmaa sijaitsee Viron tasavallan länsipuolella. Pohjoisessa on Suomenlahti, lännessä
ltämeri ja etelässä Riianlahti. Saarirypääseen kuuluu Saarenmaan lisäksi pohjoisessa
Hiiumaa ja Idässä Muhun saari. Turismi on tärkein elinkeinoista, joita ovat lisäksi lampaiden
hoito sekä katajatyöt. Valtapuu saarella on kataja. Lauttaliikenteen lisäksi Saarenmaalle
Kuresaareen pääsee myös lentäen Helsingistä. Hintataso on kohtuullinen.

 

Matka alkoi 12.7 klo 6.00 Ylöjärveltä. Nousimme Ikaalisten matkatoimiston järjestämään
Lamminmäen bussiin, joka kuljetti meidät Helsingin länsisatamaan. Superstarilla Tallinnaan
meno kesti kaksi tuntia. Matkatavarat kulkivat bussin mukana. Tallinnassa siirsimme tavaramme
virolaiseen bussiin. Matkasimme parisen tuntia Virtsuun, jossa bussi ajettiin autolautalle.
Lautalla sai ruokailla tai kahvitella. Autolautalla pääsimme Muhusaarelle Kuivastun satamaan,
ja matka jatkui taas pari tuntia saaren pääkaupunkiin Kuresaareen. Perillä olimme noin klo 17.00.
Matkaa oli taitettu yhteensä 11 tuntia. Asetuimme hyvään Georg Ots hotelliin. Keskusta oli
kävelymatkan päässä. Kävimme syömässä kaupungin pääkadulla Sadhu ravintolassa.

 

13.07    Aamiainen hotellissa. Keskustaan torille, josta tuliaisiksi katajaisia tavaroita.
Tarjolla oli myös kudonnaisia, ompelutöitä, neuleita, vihanneksia ja mansikoita.
Illallisen nautimme tuulimyllyravintola Trahter Veskissä. Ravintolan pihalla katsoimme
kansantanssiesitystä. Kansantanhuilla on virossa pitkät perinteet. Perinteeseen kuuluu, että
tyttötanssijat hakevat myös yleisöä mukaan, meistä onni suosi Marttia ja Jukkaa.

 

14.7    Aamiainen hotellissa. Kello 9 lähdimme yhdeksän hengen taksilla hotellista retkelle
Kaalin kraatterijärvelle. Kraatteri on muodostunut meteoriitin putoamisesta. Meteoriitin
alkuperäinen massa saattoi olla 400 ˗ 10 000 tonnia ja maahan iskeytyessä 20 ˗ 80 tonnia.
Viime vuosina tehdyt tutkimukset vahvistavat, että kraatterin synnyttäneet meteoriitin
läpimitta oli törmäyshetkellä 3 ˗ 6 m ja paino n. 46 tonnia. Törmäys aiheutti räjähdyksen ja
rautasirpaleita lensi alueelle. Kaalin pääkraatteri on muodoltaan lähes pyöreä. Läpimitta
105 ˗ 110 m, keskisyvyys on 16 m. Pääkraatteria ympäröi 4 ˗ 7 m korkea valli, jota sanotaan
järvivuoreksi. Lampi saa vetensä pohjavedestä ja sateista. Poutakesinä lampi voi kuivua lähes
kokonaan. Kaalin alueelta on tähän mennessä löydetty kahdeksan sivukraatteria, joiden läpimitat
12 ˗ 40 m ja syvyydet 1 ˗ 4 m.  Kaalista jatkoimme Anglan tuulimyllykylään. Sata vuotta sitten
kylässä oli 13 taloa ja 9 tuulimyllyä. Nykyisin säilyneitä tuulimyllyjä on 5 kpl. Turisteja varten
alueella oli myös eläimiä: lampaita, vuohia, kanoja. Seuraava kohde oli Pangan jyrkänne
Itämeren rannalla. Korkein kohta oli 21,5 m. Kävimme myös Kaarman Keskiaikaisessa kirkossa.
Osa porukasta oli Piispanlinnan opastetulla kierroksella.

15.7    Aamiainen hotellissa.  Kotimatka ja kotona klo 20.00


Kuvia retkeltä:

           

 Tuulimyllyravintola                               Kaalin kraatterijärvi                             Kaalin pääkraatteri                               Anglan tuulimyllykylä
  Trahter Veski                          

 

Otoksia kesäretkeltä 29.6.2012

 

         
Villa Royal Egyptin aarteet näyttelyn isäntä                                            Kartanon rouva Sirpa Ellala kauniissa mekossaan.
Markku Ellala
ja kirjoittaja.
 

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään Taide- ja konepuisto Kyröskosken Särkijärvellä on mielenkiintoinen
nähtävyys. Kokoelmista löytyy mm. vanhoja ajoneuvoja ja pyöriä, laajoja vanhojen esineiden kokoelmia
sekä kierrätysmateriaaleista tehtyä taidetta.

        
Sirke uskaltautui kokeilemaan vanhaa pyörää, jossa                                Kioskilla on ruuhkaa!  Puistosta löytyy myös aito
istuin oli tosi korkealla...näytti vaikealta menopeliltä.                                vanhanajan kioski tykötarpeineen ja tavaroineen.

       
Pannuhuoneeseen on koottu mahtava pannukokoelma.                             Kuvassa vain pieni osa valtavasta lättypannukokoelmasta.
Kyllä ennen kahvipannut olivat kauniita ja valikoima                                 Matti Jävenpää kertoi, että aina tästä ohi kulkiessaan
värikäs verrattuna nykyajan kahvinkeittimiin.                                            tulee mieleen oma mummonsa ja hänen herkulliset lättynsä.
 

        
Oheinen taideteos viittaa Järvenpään  pojan Veli-                                     Surmanajopallot. Taustalla täysikokoinen ja edessä       
Matti Järvenpään soittoharrastukseen ja uraan                                           pienoismalli.               
varsinkin kaksirivisen harmonikan soittajana.                 

        
Isäntä kertoi retkeläisille puistosta ja sen historiasta                                     Muistoksi vierailustamme Matti Mustajärvi antoi
ikivanhan kuusen suojassa. Kuusen sisälle mahtui                                        Järvenpäälle Autoveteraanien viirin, jolle löytyi
melkoinen määrä väkeä.                                                                             ensihätään paikka ladon seinältä.      

 

          
Rautapuistossa oli monia mielenkiintoisia taide-                                        Tämän teoksen nimi on Konflikti. Taiteilija pitää sitä
teoksia. Oheinen teos kuvaa presidentti Tarja                                           yhtenä parhaista töistään. Voi vain kuvitella kuinka upeasti
Halosta ja Pentti Arajärveä, pienempi on Arajärvi.                                    kypäriin sytytetyt tulet juhlistaisivat sitä...miksei kukatkin.


         
Teatteriväkeä, Hämeenkyrön kesäteatteri Myllykolu                                  Esiintyjien ja toimijoiden päätöskavalkadi Taatan
 Näytelmä Panu Rajalan käsikirjoittama ja Vilma                                       maisemissa, Hämeenkyrön suvi-illassa.
Talan ohjaama Myllykolun Eemeli.

                                                                           

Matkasimme - kuvia kesäretkeltä 30.6.2010     

                

Saavuimme ensimmäiseen matkakohteeseemme taidemuseo Göstaan Mäntässä vähän etuajassa, mutta kauniissa säässä oli mukava istahtaa hetkeksi ihailemaan viihtyisää ympäristöä. Taidemuseo Göstan on perustanut vuonna 1935 apteekkari G.A Serlachius. Mäntän keskustassa Serlachius Oy:n vanhassa pääkonttorissa sijaitsee toinen Serlachiusmuseo Gustaf, joka on avattu museona vuonna 2000. Osa retkeilijöistä lähti käymään myös siellä.

                

Ruokailimme aivan museon pihapiirissä sijaitsevassa kahvila-ravintola Autereen tuvassa, joka on entinen Joenniemen kartanon pehtorin talo. Se avattiin kahvilana 1.6.1985 ja on nimetty suomalaisen puunveiston mestarin Hannes Autereen mukaan. Rakennuksen kuistilla ja ja sisätiloissa on yhä Autereen veistotaidetta.

                               

Vierailimme myös Keuruun vanhassa kirkossa. Se on kirkonrakentajqa Antti Hakolan vuosina 1756-1759 rakennuttama paanukattoinen ja punamullattu länsitornillinen pitkäkirkko.

         

Alttaritaulun on maalannut Johan Tilén. Saarnastuolin rakensi kirkonrakentaja Matti Åkergren. Tilén koristeli myös sen. Kirkkoon rakennettiin 1830-luvun alussa kahdeksankulmainen sakaristo kuoriosan jatkoksi. Sakaristossa olevaan vieraskirjaan voivat vierailijat kirjoittaa nimensä.

                        

Siipirataslaiva Elias Lönnrotilla purjehdimme Ahtolan satamasta Fontana Keurusselkään, missä linja-auto oli meitä odottamassa. Matkan päätteeksi yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri antoivat laivan kapteenille pienen muistolahjan.

                          

Keurusselältä matkasimme Haapamäen höyryveturipuistoon, joka on avattu vuonna 1988. Puistoisäntä Martti Vainio kertoi meille paikan monipuolisesta toiminnasta. Puistossa on Suomen suurin ja pisin pienoisrautatie, moottorikelkkasafareja järjestetään kesällä ja talvella. Lisäksi tiloissa toimii muun muassa teatteri ja tanssipaikka. Esittelyn jälkeen lähdimme tutustumaan veturipuiston nähtävyyksiin.

                        

Ukko-Pekka oli Valtion rautateiden voimakkain henkilöliikenteen Hr1- tyyppinen höyryveturi. Tyyppiä rakennettiin kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina 1937-1957. Veturin suurin nopeus 110 km/h.

                     

Höyryveturipuiston ja museoyhdistyksen tiloissa on suuri määrä Hr1-vetureita, mm. Kuurilan onnettomuusveturi Ukko-Pekka 1005 ja halkaistu Ukko-Pekka- veturi 1003.                                                                                           

 

Kesäretki Ikaalisiin ja Parkanoon Käenkosken maisemiin lauantaina 11.7.2009 

 

 

               

Ensimmäinen etappi oli Ikaalisten kylpylä. Kylpylän tiloja ja toimintaa esitteli meille myyntineuvottelija Pekka Laitinen.

          

Kylpylä ja sen toiminta on vuosien varrella laajentunut huomattavasti. Harrastus- ja hoitomahdollisuuksia on niin runsaasti, että varmasti jokaiselle löytyy sopiva tapa hoitaa kuntoaan tai vain rentoutua.

                                                                                                              

           

Kylpylästä matka jatkui Parkanon suuntaan kohti ruokailupaikkaamme ravintola Tei-Tupaa, joka on kuulu hyvästä ja runsaasta pitopöydästään, mikä tuli todistetuksi. Varsinkin naisväki ihasteli terassin upeita kukkaistutuksia. 

            

Ruokailun jälkeen matka jatkui Parkanoon Käenkoskikeskukseen katsomaan kesäteatteriesitystä Kuin tuhka tuuleen. Ensimmäisen jakson aikana sadekuuro yllätti ja taisi ukkonenkin vähän jyrähdellä, mutta väliajalla ilma selkeni ja toisen puoliskon saimme nauttia selkeästä säästä. Näytelmä oli jännityskomedia ja varsinkin esityksen loppunäytös oli yllätyksellisen hauska ja sai katsojat hymyilemään.

            

Teatteriesityksen jälkeen siirryimme rantaan Vesipääsky-maisemalautalle. Lautalla on viihtyisät tilat,  A-oikeudet ja maisemia voi esteettä katsella joka puolelta. Risteily kesti noin tunnin verran, jonka aikana purjehdimme Riuttasjärvellä ja taisimme käydä Kirkkojärvenkin puolella.                                                                                         

             

Matkan aikana perämiehen ohjatessa lauttaa, laivuri Ari Tuomisto kertoili Käenkoskikeskuksen toiminnasta ja paikkakunnan historiasta. Yhdistyksemme puheenjohtaja ja sihteeri luovuttivat laivurille muistoksi Pirkanmaan Autoalan Veteraanien viirin.      

               

Yhdistyksemme sihteeri Kauno Paulamäki kiitteli Ari Tuomistoa vielä risteilystä, jonka jälkeen lähdimme kotimatkalle kohti Tamperetta jonne saavuimme noin puoli kahdeksan tienoilla.